Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko on yksi Uudenmaan vanhimmista kivikirkoista. Keskiaikainen harmaakivikirkko rakennettiin aikana, jolloin kristillinen seurakunta vakiintui Suomen rannikolle ja Itämeren alue yhdisti Suomen tiiviisti muuhun Eurooppaan. Kirkon pitkä historia sai kuitenkin dramaattisen käänteen toisen maailmansodan jälkeen. Kun Porkkalan alue vuokrattiin Neuvostoliitolle vuosiksi 1944–1956, kirkko jäi keskelle suljettua sotilasaluetta. Suomalaiset joutuivat lähtemään, ja kirkko jäi vuosiksi vieraaseen käyttöön. Kun alue palautettiin Suomelle, kirkko sai jälleen uuden elämän seurakunnan keskuksena. Sen sisällä voi yhä nähdä historian eri kerrokset: keskiaikaisen kivikirkon tilan, sodanjälkeisen ajan jäljet sekä myöhempien vuosikymmenten kirkkotaiteen, kuten modernit lasimaalaukset.

Inkoon kirkko on yksi Suomen vaikuttavimmista keskiaikaisista harmaakivikirkosta. Pyhälle Nikolaokselle omistettu kirkko rakennettiin aikana, jolloin kristillinen seurakunta vakiintui Suomen rannikolle ja Itämeren alueen kauppa ja kulttuuri yhdistivät Suomea Keski-Eurooppaan. Kirkon seinät kertovat tästä historiasta yhä. Erityisen tunnettu on kirkon harvinainen kuolemantanssi-aiheinen maalaus, joka oli keskiajan Euroopassa yleinen muistutus elämän rajallisuudesta, mutta joka on Suomessa säilynyt vain Inkoon kirkossa. Inkoon kirkko on samalla kertomus rannikon historiasta: Ruotsin vallasta, Itämeren kauppareiteistä ja paikallisista seurakuntalaisista, joiden elämä kietoutui näihin suurempiin tapahtumiin.

Turun tuomiokirkko on Suomen kansallispyhäkkö ja yksi maan merkittävimmistä keskiaikaisista rakennuksista. Sen historia ulottuu yli 700 vuoden taakse. Kirkon seinien sisälle on haudattu kuninkaallisia, piispoja ja Turun historian keskeisiä henkilöitä. Samalla kirkko on vuosisatojen ajan ollut paikka, jossa Suomen historia, usko ja valta ovat kohdanneet.

Uudenkaupungin vanhakirkko valmistui vuonna 1629 ja on yksi Suomen vanhimmista säilyneistä puukirkoista. Kirkko rakennettiin aikana, jolloin Uusikaupunki oli vasta syntymässä tärkeäksi rannikkokaupungiksi. Sen yksinkertainen puuarkkitehtuuri kätkee kuitenkin sisäänsä vuosisatojen historiaa.

Millainen kirkko avautui 1600-luvun suomalaisille – aikana, jolloin suuri osa seurakuntalaisista ei vielä osannut lukea? Pyhämaan uhrikirkko antaa tähän yllättävän konkreettisen vastauksen. Sen seinät täyttyivät vuonna 1667 maalauksista, jotka kertoivat seurakunnalle Raamatun tarinoita kuvien kautta. Näiden kuvien edessä istuivat aikansa tavalliset ihmiset – kalastajat, talonpojat ja heidän perheensä. Kirkko rakennettiin vuosina 1647–1652, ja se kuuluu harvinaiseen joukkoon: Suomessa on säilynyt vain reilut kaksikymmentä 1600-luvun puukirkkoa. Pyhämaalla vanha kirkko sai jäädä paikalleen, vaikka sen viereen rakennettiin uusi kirkko vuonna 1804. Monissa muissa seurakunnissa vanha kirkko purettiin uuden valmistuttua. Rakennustyypiltään Pyhämaan uhrikirkko on pitkäkirkko – kirkkotyyppi, joka jatkaa suoraan keskiajalla syntynyttä rakennusperinnettä ennen ristikirkkojen yleistymistä 1600-luvun loppupuolella. Kirkon sisällä huomio kiinnittyy erityisesti rikkaisiin seinämaalauksiin, jotka toteutettiin Christian Wilbrandtin johdolla vuonna 1667. Lisäksi kirkossa on säilynyt harvinainen kuoriaita, joka muistuttaa ajasta, jolloin kirkkotilan järjestys ja käyttö olivat hyvin erilaisia kuin nykyään. Useimmista Suomen kirkoista tällaiset rakenteet on sittemmin purettu pois.

Kirkkonummen Haapajärven kirkko on yksi niistä paikoista, jotka moni on ohittanut – mutta harva on todella nähnyt. Vuonna 1823 rakennettu puinen ristikirkko kätkee sisälleen paljon enemmän kuin ensisilmäyksellä arvaisi. Hiljainen puuarkkitehtuuri, valo alttarilla ja seinille ripustetut teokset kertovat tarinoita ihmisistä, lahjoittajista ja aikakausista. Yksi niistä johdattaa yllättäen myös Sinebrychoff-suvun maailmaan. Kun kirkkoa katsoo tarkemmin, se ei ole vain paikallinen kirkko – vaan ikkuna suomalaiseen taiteeseen, historiaan ja kulttuuriin.

The Dasavatara temples, also referred to as Dashavatara archaeological site, is a large site of temple ruins and mounds in Badoh-Pathari, Madhya Pradesh. According to one survey estimate by the French scholar Anne Casile, this site has remains and ruins of about sixty temples. The current site has six standing temples, a few pillared mandapas and vast scatter of ruins, punctuated by mounds and patches of farms. The site is called Dashavatara temples because it is famous for statues and Hindu artwork of the ten avataras of Vishnu, many of which have been relocated to major museums in and out of India.

A shiva temple built in the 13th century AD near famous Neelkantheshwar Temple in Udayapur MP

The Heliodorus Pillar is a historical stone pillar that was built around 113 BC in Vidisha, Madhya Pradesh. The pillar was built by Heliodorus who was a Greek ambassador of the Indo-Greek king Antialcidas to the court of the Sunga king Bhagabhadra. Set in the heart of Vidisha, Madhya Pradesh, Heliodorus Pillar is a magnificent structure that has captured the attention of historians and archaeologists for over a 100 years now! This stunning pillar was constructed around 113 BC and today it stands as a testament to a fascinating bygone era.

Dekhinath Stupa is located in Gyaraspur, Vidisha District, Madhya Pradesh, India, situated on a hill away from the main center of the town. It is recognized as one of the key points of interest in Gyaraspur and is categorized as a historic site. The site is noted for its location and historical significance, though it has not received extensive coverage or promotion. The stupa is part of the broader historical and cultural landscape of Vidisha, a region known for its ancient Buddhist and Hindu sites, including the nearby Sanchi Stupa.

The Athakhamba Temple are ruins of a lost Hindu temple. Shiva and Vishnu – confirming that this was a Hindu temple likely dedicated to Shiva. This is further corroborated by a short inscription on one of the pillars which mentions samvat 1039 and reverence to the "Krishesvara" – likely the name of this temple. The ruins and this site were cleaned up and restored in the 1930s, some of broken artwork from this site and other Hindu sites in Gyaraspur were moved to museums.

The Taj-ul-Masajid, Crown of Mosques is a Sunni mosque, affiliated with Tablighi Jamaat, part of the Deobandi movement, located in Bhopal, in the state of Madhya Pradesh, India. With capacity for c. 175,000 worshippers, it is the largest mosque in India and, as of 2014, was the ninth largest mosque in the world.

Kirkon vanhimmat osat ovat peräisin 1200-luvulta. Kirkon kalleuksista voidaan mainita krusifiksi 1300-luvulta ja seinämaalaukset 1400-luvun lopulta. Harvinainen seinämaalaus Kuolemantanssi on peräisin 1500-luvulta ja se kuvaa mustan surman etenemistä.

Föglö church

Tampereen tuomiokirkko on Tampereella Jussinkylässä sijaitseva kirkko, joka on rakennettu vuosina 1902–1907. Alun perin kirkko tunnettiin nimellä Johanneksen kirkko, kunnes siitä tuli vuonna 1923 Tampereen hiippakunnan tuomiokirkko. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck