Digitaalinen kulttuuriperintö opetuksessa

Kulttuuriperintöä on aineellista, aineetonta ja digitaalista. Siihen sisältyy niin lähiympäristömme, kotimme esineet, jouluperinteet, nykymusiikki kuin konsolipelitkin. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan kulttuuriperinnön säilyttäminen ja perinnön kunnioittaminen on kaikkien yhteinen vastuu. Meillä kaikilla on oikeus olla kosketuksissa omaan kulttuuriperintöömme. Kulttuuriperintökasvatuksen avulla tuetaan lasten ja nuorten osallisuutta kulttuuriperintöön. Kasvatuksella voidaan vahvistaa kokemusta oman kulttuuriperinnön arvosta ja mahdollisuuksista.  

Digitaaliset palvelut ja laitteet ovat osa opetussuunnitelman perusteiden mukaista monipuolista oppimisympäristöä. On tärkeää, että myös suomalainen kulttuuriperintö siirtyy museoiden seinien sisältä ja kansallismaisemista digitaaliseen muotoon, jossa se on käytettävissä opetuksessa helposti ja laadukkaasti.

Suomessa on lukuisia kulttuuriperintöä vaalivia museoita ja muita kulttuurilaitoksia, joihin tutustumalla perusopetuksen kulttuuritehtävä ja osallisuus kulttuuriperinnöstä toteutuisi ihanteellisesti. Opetuksen käytössä on kulttuuriperintökasvatukseen tarkoitettuja materiaaleja, joiden avulla ei kuitenkaan aina tavoiteta tarkoituksenmukaista kokemusta. Tällä hetkellä laadukkaan suomen- tai ruotsinkielisen digitaalisen kulttuuriperinnön oppimateriaalin käyttö saattaa vaatia opettajalta runsaasti aikaa perehtymiseen ja kokoamiseen. Opetuksessa hyödynnetään myös lähialueiden museoita ja muita kulttuurikohteita. Käytännössä kovin moniin käynteihin ei kuitenkaan aina ole ajallisia tai taloudellisia mahdollisuuksia oppilaan koulupolun aikana. Toki myös koulun sijainti vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisiin kohteisiin voidaan matkustaa.  Yhdenvertaisuuden näkökulmasta olisi tärkeää, että oppilaat pääsisivät tutustumaan monipuolisesti erilaisiin kulttuuriperintökohteisiin.  

Monimuotoinen aineellinen perintömme ja erilaiset kulttuuriympäristöt on saatettu kokea haastavaksi tuoda kouluihin, osaksi oppimisympäristöä.

 

Sadoissa suomalaisissa museoissa ja muissa kulttuurilaitoksissa on tarjolla kulttuuriperintökasvatuksen asiantuntemusta, mutta osaamisen ja aineistojen hyödyntäminen on valtakunnallisesti haastavaa. Digitalisaation myötä museoiden aarteita ja asiantuntemusta voidaan helposti tuoda koulujen saataville virtuaaliopastuspalveluina. Opastukset voivat olla live-opastuksia tai tallenteita.  Asiantunteva opas luo vuorovaikutteisen oppimistilanteen. Lisäksi monenlaisia museo- ja kulttuuriperintökohteita voi kierrellä omatoimisesti luokasta käsin virtuaalisesti, VR-lasien kanssa tai niitä ilman 360°-videoita katsellen. Live-opastuksen etuna on vuorovaikutteisuus oppaan kanssa, kun taas tallenteet ja omatoimiset kierrokset toimivat joustavasti ajankohdasta riippumatta. Digitaalisuuden avulla Suomen moninaiset kulttuuriympäristöt tulevat kaikkien koulujen yhteiseksi oppimisympäristöksi. 

 
Opetuksen ja oppimisen näkökulmasta suomalaisen kulttuuriperinnön digitaalisella saavutettavuudella on useita etuja. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (2014) perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista ja kulttuuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentamisessa. Perusteissa korostuu vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen. Kulttuuriperintöä on mahdollista hyödyntää kaikissa oppiaineissa. Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa digitaalisten oppimisympäristöjen käyttö mahdollistaa ilmiöiden laajemman tarkastelun, esimerkiksi kun toisella puolella Suomea sijaitsevaa kohdetta voidaan tutkia laaja-alaisesti, asioiden keskinäisiä riippuvuuksia ymmärtäen. Kohdetta voidaan tarkastella esimerkiksi sen historiallisen, maantieteellisen ja kielellisen (murre) merkityksen näkökulmista. Opetuksella on suuri merkitys siinä, miten kulttuuriperintö säilyy ja uudistuu.   

Lapset ja nuoret muokkaavat kulttuuriperintöä, tulkitsemalla ja toisintamalla kulttuuriperintöä ajassa. Digitaalinen kulttuuriperintö mahdollistaa uudenlaisia keinoja kulttuurin uudistamiselle, kokeiluille ja omille yllättävillekin tulkinnoille. Opetuksessa kannustetaan lapsia ja nuoria hyödyntämään kulttuuriperintöä oman sisällön tuottamisessa ja uuden kulttuurin luomisessa.  

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut vuonna 2022 Suomen kulttuuriperintöstrategian. Sen taustalla on Suomen hyväksymä Faron yleissopimus, joka korostaa kulttuuriperinnön merkitystä voimavarana ja osana kestävää kehitystä. Strategian tärkeimpinä arvoina ovat kestävyys, moninaisuus ja yhdenvertaisuus. Lisäksi tavoitteena on varmistaa kulttuuriperinnön säilyttäminen tuleville sukupolville ja perinnön hyödyntäminen yhteiskunnassa. Koko yhteiskunnan osallisuus kulttuuriperinnöstä toteutuu vain aktiivisen toiminnan avulla. Kulttuuriperintötaidoilla ja -tiedoilla voidaan siirtyä kestävämpään elämäntapaan. Perinteistä voidaan omaksua esimerkiksi kestävässä ruoantuotannossa ja kierrätyksessä hyväksi havaittuja menetelmiä. Alan toimijat voivat näyttää esimerkkiä ekologisesti kestävässä toiminnassa. Lapsia ja nuoria voi monin tavoin auttaa löytämään yhteys kulttuuriperintöön opetuksessa. Aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön yhdenvertaisen saavutettavuuden lisäksi digitaalisuuden avulla voidaan samalla tuottaa uutta kulttuuriperintöä. 

Moni opettaja arvostaa sitä, että digitaalinen oppimateriaali on vaivattomasti saatavilla ja että se on laadukkaasti tuotettu. Koulujen onneksi Suomessa on hienoja aineistoja tarjolla esimerkiksi arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun Finnan sivuilla. Myös monet museot ovat luoneet virtuaalimuseoita ja tehtäväpaketteja omista näyttelyistään ja aiheistaan.  

Viidennen luokan oppilaat Helsingistä seuraavat liveopastusta Kastelholman linnasta Ahvenanmaalla.​

Kulttuurikasvatuksen toteuttamisessa Kulttuurikasvatussuunnitelma on tärkeä työkalu kunnissa koulun ja kulttuuritoimijoiden välillä. Kulttuurikasvatussuunnitelman mukaisesti yhteistyötä tehdään perusopetuksessa suunnitelmallisesti koulujen ulkopuolisten toimijoiden, kuten kirjastojen, arkistojen, museoiden sekä muiden oppilaitosten, kulttuuri- ja taidetoimijoiden kanssa.  

Koulun kulttuurikasvatuksen tavoitteena on myös tukea oppijan omaehtoista kulttuuriperinnön harrastamista ja informaalia oppimista. Oppijalle merkityksellisen harrastuneisuuden ja kehittyvän osaamisen esittely muille voi edistää oppijan myönteisiä käsityksiä itsestä oppijana ja siten vahvistaa oppijan itsetuntoa.  

Hyviä esimerkkejä valmiista opetussuunnitelmaan sopivista oppimateriaaleista ovat Finna Luokkahuoneen valmiit opetuspaketit sekä Kulttuuriperintökasvatuksen seuran verkkosivuilta löytyvät koonnit työkaluista ja opetusmateriaaleista. Opettajien kannattaa myös seurata Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tarjoamia mahdollisuuksia. Vuoden 2023 kulttuuriperintöteema on Elävä perintö. Tapahtuman nettisivuilta voi hakea ideoita teeman toteuttamiseen opetuksessa. Esimerkiksi vuoden 2023 Elävän perinnön teemavuonna kalenterista löytyy aiheeseen liittyviä sisältöjä eri puolilta Suomea ja annetaan vinkki kirjoittaa artikkeleita wikiluetteloon. Opettajien kannattaa myös osallistua kulttuuriperintökasvatuksen täydennyskoulutuksiin oman pedagogisen osaamisen kehittämiseksi.