Savolainen
Pyhämaan uhrikirkko
Millainen kirkko avautui 1600-luvun suomalaisille – aikana, jolloin suuri osa seurakuntalaisista ei vielä osannut lukea? Pyhämaan uhrikirkko antaa tähän yllättävän konkreettisen vastauksen. Sen seinät täyttyivät vuonna 1667 maalauksista, jotka kertoivat seurakunnalle Raamatun tarinoita kuvien kautta. Näiden kuvien edessä istuivat aikansa tavalliset ihmiset – kalastajat, talonpojat ja heidän perheensä. Kirkko rakennettiin vuosina 1647–1652, ja se kuuluu harvinaiseen joukkoon: Suomessa on säilynyt vain reilut kaksikymmentä 1600-luvun puukirkkoa. Pyhämaalla vanha kirkko sai jäädä paikalleen, vaikka sen viereen rakennettiin uusi kirkko vuonna 1804. Monissa muissa seurakunnissa vanha kirkko purettiin uuden valmistuttua. Rakennustyypiltään Pyhämaan uhrikirkko on pitkäkirkko – kirkkotyyppi, joka jatkaa suoraan keskiajalla syntynyttä rakennusperinnettä ennen ristikirkkojen yleistymistä 1600-luvun loppupuolella. Kirkon sisällä huomio kiinnittyy erityisesti rikkaisiin seinämaalauksiin, jotka toteutettiin Christian Wilbrandtin johdolla vuonna 1667. Lisäksi kirkossa on säilynyt harvinainen kuoriaita, joka muistuttaa ajasta, jolloin kirkkotilan järjestys ja käyttö olivat hyvin erilaisia kuin nykyään. Useimmista Suomen kirkoista tällaiset rakenteet on sittemmin purettu pois.
Read moreSavolainen
Mitä kaikkea 1600-luvun kirkko voi kertoa tavallisten ihmisten elämästä, uskosta ja arjesta?
Tällä opastuksella Pyhämaan uhrikirkkoa tarkastellaan dosentti Panu Savolaisen johdolla. Savolainen on Aalto-yliopiston tutkija, joka on erikoistunut Suomen varhaismodernin ajan rakennushistoriaan. Opastuksen aikana pysähdymme kirkon yksityiskohtien äärelle: mitä seinämaalaukset kertovat aikansa uskosta ja millaista elämää tavalliset seurakuntalaiset elivät 1600-luvun Suomessa.
Savolainen
Mitä kaikkea 1600-luvun kirkko voi kertoa tavallisten ihmisten elämästä, uskosta ja arjesta?
Tällä opastuksella Pyhämaan uhrikirkkoa tarkastellaan dosentti Panu Savolaisen johdolla. Savolainen on Aalto-yliopiston tutkija, joka on erikoistunut Suomen varhaismodernin ajan rakennushistoriaan. Opastuksen aikana pysähdymme kirkon yksityiskohtien äärelle: mitä seinämaalaukset kertovat aikansa uskosta ja millaista elämää tavalliset seurakuntalaiset elivät 1600-luvun Suomessa.
Savolainen
Pyhämaan uhrikirkko
Millainen kirkko avautui 1600-luvun suomalaisille – aikana, jolloin suuri osa seurakuntalaisista ei vielä osannut lukea? Pyhämaan uhrikirkko antaa tähän yllättävän konkreettisen vastauksen. Sen seinät täyttyivät vuonna 1667 maalauksista, jotka kertoivat seurakunnalle Raamatun tarinoita kuvien kautta. Näiden kuvien edessä istuivat aikansa tavalliset ihmiset – kalastajat, talonpojat ja heidän perheensä. Kirkko rakennettiin vuosina 1647–1652, ja se kuuluu harvinaiseen joukkoon: Suomessa on säilynyt vain reilut kaksikymmentä 1600-luvun puukirkkoa. Pyhämaalla vanha kirkko sai jäädä paikalleen, vaikka sen viereen rakennettiin uusi kirkko vuonna 1804. Monissa muissa seurakunnissa vanha kirkko purettiin uuden valmistuttua. Rakennustyypiltään Pyhämaan uhrikirkko on pitkäkirkko – kirkkotyyppi, joka jatkaa suoraan keskiajalla syntynyttä rakennusperinnettä ennen ristikirkkojen yleistymistä 1600-luvun loppupuolella. Kirkon sisällä huomio kiinnittyy erityisesti rikkaisiin seinämaalauksiin, jotka toteutettiin Christian Wilbrandtin johdolla vuonna 1667. Lisäksi kirkossa on säilynyt harvinainen kuoriaita, joka muistuttaa ajasta, jolloin kirkkotilan järjestys ja käyttö olivat hyvin erilaisia kuin nykyään. Useimmista Suomen kirkoista tällaiset rakenteet on sittemmin purettu pois.
Read moreSavolainen
Mitä kaikkea 1600-luvun kirkko voi kertoa tavallisten ihmisten elämästä, uskosta ja arjesta?
Tällä opastuksella Pyhämaan uhrikirkkoa tarkastellaan dosentti Panu Savolaisen johdolla. Savolainen on Aalto-yliopiston tutkija, joka on erikoistunut Suomen varhaismodernin ajan rakennushistoriaan. Opastuksen aikana pysähdymme kirkon yksityiskohtien äärelle: mitä seinämaalaukset kertovat aikansa uskosta ja millaista elämää tavalliset seurakuntalaiset elivät 1600-luvun Suomessa.
Savolainen
Mitä kaikkea 1600-luvun kirkko voi kertoa tavallisten ihmisten elämästä, uskosta ja arjesta?
Tällä opastuksella Pyhämaan uhrikirkkoa tarkastellaan dosentti Panu Savolaisen johdolla. Savolainen on Aalto-yliopiston tutkija, joka on erikoistunut Suomen varhaismodernin ajan rakennushistoriaan. Opastuksen aikana pysähdymme kirkon yksityiskohtien äärelle: mitä seinämaalaukset kertovat aikansa uskosta ja millaista elämää tavalliset seurakuntalaiset elivät 1600-luvun Suomessa.
Päivärinta
Inkoon kirkko
Inkoon kirkko on yksi Suomen vaikuttavimmista keskiaikaisista harmaakivikirkosta. Pyhälle Nikolaokselle omistettu kirkko rakennettiin aikana, jolloin kristillinen seurakunta vakiintui Suomen rannikolle ja Itämeren alueen kauppa ja kulttuuri yhdistivät Suomea Keski-Eurooppaan. Kirkon seinät kertovat tästä historiasta yhä. Erityisen tunnettu on kirkon harvinainen kuolemantanssi-aiheinen maalaus, joka oli keskiajan Euroopassa yleinen muistutus elämän rajallisuudesta, mutta joka on Suomessa säilynyt vain Inkoon kirkossa. Inkoon kirkko on samalla kertomus rannikon historiasta: Ruotsin vallasta, Itämeren kauppareiteistä ja paikallisista seurakuntalaisista, joiden elämä kietoutui näihin suurempiin tapahtumiin.
Read morePäivärinta
Miksi keskiaikaisen kirkon seinälle maalattiin kuolemantanssi?
Inkoon harmaakivikirkko näyttää ulkoa rauhalliselta rannikkokirkolta. Sen seinät kätkevät kuitenkin yhden Suomen erikoisimmista keskiaikaisista kuvista – kuolemantanssin. Tällä opastuksella perehdymme kirkon historiaan, sen maalausten taustaan ja Inkoon seudun yhteyksiin Itämeren keskiaikaiseen maailmaan. Asiantuntijana toimii Erkki Päivärinta, joka on perehtynyt kirkkoon sen restaurointien yhteydessä.
Päivärinta
Miksi keskiaikaisen kirkon seinälle maalattiin kuolemantanssi?
Inkoon harmaakivikirkko näyttää ulkoa rauhalliselta rannikkokirkolta. Sen seinät kätkevät kuitenkin yhden Suomen erikoisimmista keskiaikaisista kuvista – kuolemantanssin. Tällä opastuksella perehdymme kirkon historiaan, sen maalausten taustaan ja Inkoon seudun yhteyksiin Itämeren keskiaikaiseen maailmaan. Asiantuntijana toimii Erkki Päivärinta, joka on perehtynyt kirkkoon sen restaurointien yhteydessä.
Päivärinta
Inkoon kirkko
Inkoon kirkko on yksi Suomen vaikuttavimmista keskiaikaisista harmaakivikirkosta. Pyhälle Nikolaokselle omistettu kirkko rakennettiin aikana, jolloin kristillinen seurakunta vakiintui Suomen rannikolle ja Itämeren alueen kauppa ja kulttuuri yhdistivät Suomea Keski-Eurooppaan. Kirkon seinät kertovat tästä historiasta yhä. Erityisen tunnettu on kirkon harvinainen kuolemantanssi-aiheinen maalaus, joka oli keskiajan Euroopassa yleinen muistutus elämän rajallisuudesta, mutta joka on Suomessa säilynyt vain Inkoon kirkossa. Inkoon kirkko on samalla kertomus rannikon historiasta: Ruotsin vallasta, Itämeren kauppareiteistä ja paikallisista seurakuntalaisista, joiden elämä kietoutui näihin suurempiin tapahtumiin.
Read morePäivärinta
Miksi keskiaikaisen kirkon seinälle maalattiin kuolemantanssi?
Inkoon harmaakivikirkko näyttää ulkoa rauhalliselta rannikkokirkolta. Sen seinät kätkevät kuitenkin yhden Suomen erikoisimmista keskiaikaisista kuvista – kuolemantanssin. Tällä opastuksella perehdymme kirkon historiaan, sen maalausten taustaan ja Inkoon seudun yhteyksiin Itämeren keskiaikaiseen maailmaan. Asiantuntijana toimii Erkki Päivärinta, joka on perehtynyt kirkkoon sen restaurointien yhteydessä.
Päivärinta
Miksi keskiaikaisen kirkon seinälle maalattiin kuolemantanssi?
Inkoon harmaakivikirkko näyttää ulkoa rauhalliselta rannikkokirkolta. Sen seinät kätkevät kuitenkin yhden Suomen erikoisimmista keskiaikaisista kuvista – kuolemantanssin. Tällä opastuksella perehdymme kirkon historiaan, sen maalausten taustaan ja Inkoon seudun yhteyksiin Itämeren keskiaikaiseen maailmaan. Asiantuntijana toimii Erkki Päivärinta, joka on perehtynyt kirkkoon sen restaurointien yhteydessä.
Kuha
Pyhän Mikaelin kirkko
Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko on yksi Uudenmaan vanhimmista kivikirkoista. Keskiaikainen harmaakivikirkko rakennettiin aikana, jolloin kristillinen seurakunta vakiintui Suomen rannikolle ja Itämeren alue yhdisti Suomen tiiviisti muuhun Eurooppaan. Kirkon pitkä historia sai kuitenkin dramaattisen käänteen toisen maailmansodan jälkeen. Kun Porkkalan alue vuokrattiin Neuvostoliitolle vuosiksi 1944–1956, kirkko jäi keskelle suljettua sotilasaluetta. Suomalaiset joutuivat lähtemään, ja kirkko jäi vuosiksi vieraaseen käyttöön. Kun alue palautettiin Suomelle, kirkko sai jälleen uuden elämän seurakunnan keskuksena. Sen sisällä voi yhä nähdä historian eri kerrokset: keskiaikaisen kivikirkon tilan, sodanjälkeisen ajan jäljet sekä myöhempien vuosikymmenten kirkkotaiteen, kuten modernit lasimaalaukset.
Read moreKuha
Mitä tapahtuu kirkolle, kun se jää keskelle suljettua sotilasaluetta?
Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko jäi Porkkalan vuokra-aikana vuosiksi Neuvostoliiton tukikohdan sisälle. Tällä opastuksella tutustumme kirkon historiaan keskiajalta kylmän sodan vuosiin sekä sen taiteeseen, kuten kirkon lasimaalauksiin. Oppaana toimii auktorisoitu Helsinki-opas Tuija Kuha, joka on opastanut kirkossa useiden kesien ajan.
Kuha
Mitä tapahtuu kirkolle, kun se jää keskelle suljettua sotilasaluetta?
Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko jäi Porkkalan vuokra-aikana vuosiksi Neuvostoliiton tukikohdan sisälle. Tällä opastuksella tutustumme kirkon historiaan keskiajalta kylmän sodan vuosiin sekä sen taiteeseen, kuten kirkon lasimaalauksiin. Oppaana toimii auktorisoitu Helsinki-opas Tuija Kuha, joka on opastanut kirkossa useiden kesien ajan.
Kuha
Pyhän Mikaelin kirkko
Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko on yksi Uudenmaan vanhimmista kivikirkoista. Keskiaikainen harmaakivikirkko rakennettiin aikana, jolloin kristillinen seurakunta vakiintui Suomen rannikolle ja Itämeren alue yhdisti Suomen tiiviisti muuhun Eurooppaan. Kirkon pitkä historia sai kuitenkin dramaattisen käänteen toisen maailmansodan jälkeen. Kun Porkkalan alue vuokrattiin Neuvostoliitolle vuosiksi 1944–1956, kirkko jäi keskelle suljettua sotilasaluetta. Suomalaiset joutuivat lähtemään, ja kirkko jäi vuosiksi vieraaseen käyttöön. Kun alue palautettiin Suomelle, kirkko sai jälleen uuden elämän seurakunnan keskuksena. Sen sisällä voi yhä nähdä historian eri kerrokset: keskiaikaisen kivikirkon tilan, sodanjälkeisen ajan jäljet sekä myöhempien vuosikymmenten kirkkotaiteen, kuten modernit lasimaalaukset.
Read moreKuha
Mitä tapahtuu kirkolle, kun se jää keskelle suljettua sotilasaluetta?
Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko jäi Porkkalan vuokra-aikana vuosiksi Neuvostoliiton tukikohdan sisälle. Tällä opastuksella tutustumme kirkon historiaan keskiajalta kylmän sodan vuosiin sekä sen taiteeseen, kuten kirkon lasimaalauksiin. Oppaana toimii auktorisoitu Helsinki-opas Tuija Kuha, joka on opastanut kirkossa useiden kesien ajan.
Kuha
Mitä tapahtuu kirkolle, kun se jää keskelle suljettua sotilasaluetta?
Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko jäi Porkkalan vuokra-aikana vuosiksi Neuvostoliiton tukikohdan sisälle. Tällä opastuksella tutustumme kirkon historiaan keskiajalta kylmän sodan vuosiin sekä sen taiteeseen, kuten kirkon lasimaalauksiin. Oppaana toimii auktorisoitu Helsinki-opas Tuija Kuha, joka on opastanut kirkossa useiden kesien ajan.
Sirniö
Uudenkaupungin vanha kirkko
Uudenkaupungin vanhakirkko valmistui vuonna 1629 ja on yksi Suomen vanhimmista säilyneistä puukirkoista. Kirkko rakennettiin aikana, jolloin Uusikaupunki oli vasta syntymässä tärkeäksi rannikkokaupungiksi. Sen yksinkertainen puuarkkitehtuuri kätkee kuitenkin sisäänsä vuosisatojen historiaa.
Read moreSirniö
Miten suomalaisten tapa kohdata kuolema on muuttunut vuosisatojen aikana?
Keskiajalla vainajat alettiin haudata kirkon lattian alle. Uudenkaupungin vanhakirkko on yksi paikoista, joissa tämä historia on yhä läsnä. Oppaana toimii kirkon suntio ja seurakuntamestari Teijo Sirniö, joka tuntee kirkon rakenteet ja niiden alle kätkeytyvän historian. Kierroksella tarkastellaan myös, miten usko, hygienia ja ihmisten käsitys kuolemasta muuttuivat vuosisatojen aikana.
Sirniö
Miten suomalaisten tapa kohdata kuolema on muuttunut vuosisatojen aikana?
Keskiajalla vainajat alettiin haudata kirkon lattian alle. Uudenkaupungin vanhakirkko on yksi paikoista, joissa tämä historia on yhä läsnä. Oppaana toimii kirkon suntio ja seurakuntamestari Teijo Sirniö, joka tuntee kirkon rakenteet ja niiden alle kätkeytyvän historian. Kierroksella tarkastellaan myös, miten usko, hygienia ja ihmisten käsitys kuolemasta muuttuivat vuosisatojen aikana.
Sirniö
Uudenkaupungin vanha kirkko
Uudenkaupungin vanhakirkko valmistui vuonna 1629 ja on yksi Suomen vanhimmista säilyneistä puukirkoista. Kirkko rakennettiin aikana, jolloin Uusikaupunki oli vasta syntymässä tärkeäksi rannikkokaupungiksi. Sen yksinkertainen puuarkkitehtuuri kätkee kuitenkin sisäänsä vuosisatojen historiaa.
Read moreSirniö
Miten suomalaisten tapa kohdata kuolema on muuttunut vuosisatojen aikana?
Keskiajalla vainajat alettiin haudata kirkon lattian alle. Uudenkaupungin vanhakirkko on yksi paikoista, joissa tämä historia on yhä läsnä. Oppaana toimii kirkon suntio ja seurakuntamestari Teijo Sirniö, joka tuntee kirkon rakenteet ja niiden alle kätkeytyvän historian. Kierroksella tarkastellaan myös, miten usko, hygienia ja ihmisten käsitys kuolemasta muuttuivat vuosisatojen aikana.
Sirniö
Miten suomalaisten tapa kohdata kuolema on muuttunut vuosisatojen aikana?
Keskiajalla vainajat alettiin haudata kirkon lattian alle. Uudenkaupungin vanhakirkko on yksi paikoista, joissa tämä historia on yhä läsnä. Oppaana toimii kirkon suntio ja seurakuntamestari Teijo Sirniö, joka tuntee kirkon rakenteet ja niiden alle kätkeytyvän historian. Kierroksella tarkastellaan myös, miten usko, hygienia ja ihmisten käsitys kuolemasta muuttuivat vuosisatojen aikana.
Seppänen
Turun tuomiokirkko
Turun tuomiokirkko on Suomen kansallispyhäkkö ja yksi maan merkittävimmistä keskiaikaisista rakennuksista. Sen historia ulottuu yli 700 vuoden taakse. Kirkon seinien sisälle on haudattu kuninkaallisia, piispoja ja Turun historian keskeisiä henkilöitä. Samalla kirkko on vuosisatojen ajan ollut paikka, jossa Suomen historia, usko ja valta ovat kohdanneet.
Read moreSeppänen
Mitä Turun tuomiokirkon lattian alta löytyy?
Arkeologi Liisa Seppänen vie opastuksella Turun tuomiokirkon historiaan hautojen, arkeologisten löytöjen ja historiallisten henkilöiden kautta. Kierroksella kuullaan muun muassa Kaarina Maununtyttären haudasta, Unikankareen joukkohaudasta sekä 1600-luvun uskomuksista kuolemaan ja taikuuteen. Samalla avautuu tuomiokirkko arkeologisena ja historiallisena tilana.
Seppänen
Mitä Turun tuomiokirkon lattian alta löytyy?
Arkeologi Liisa Seppänen vie opastuksella Turun tuomiokirkon historiaan hautojen, arkeologisten löytöjen ja historiallisten henkilöiden kautta. Kierroksella kuullaan muun muassa Kaarina Maununtyttären haudasta, Unikankareen joukkohaudasta sekä 1600-luvun uskomuksista kuolemaan ja taikuuteen. Samalla avautuu tuomiokirkko arkeologisena ja historiallisena tilana.
Seppänen
Turun tuomiokirkko
Turun tuomiokirkko on Suomen kansallispyhäkkö ja yksi maan merkittävimmistä keskiaikaisista rakennuksista. Sen historia ulottuu yli 700 vuoden taakse. Kirkon seinien sisälle on haudattu kuninkaallisia, piispoja ja Turun historian keskeisiä henkilöitä. Samalla kirkko on vuosisatojen ajan ollut paikka, jossa Suomen historia, usko ja valta ovat kohdanneet.
Read moreSeppänen
Mitä Turun tuomiokirkon lattian alta löytyy?
Arkeologi Liisa Seppänen vie opastuksella Turun tuomiokirkon historiaan hautojen, arkeologisten löytöjen ja historiallisten henkilöiden kautta. Kierroksella kuullaan muun muassa Kaarina Maununtyttären haudasta, Unikankareen joukkohaudasta sekä 1600-luvun uskomuksista kuolemaan ja taikuuteen. Samalla avautuu tuomiokirkko arkeologisena ja historiallisena tilana.
Seppänen
Mitä Turun tuomiokirkon lattian alta löytyy?
Arkeologi Liisa Seppänen vie opastuksella Turun tuomiokirkon historiaan hautojen, arkeologisten löytöjen ja historiallisten henkilöiden kautta. Kierroksella kuullaan muun muassa Kaarina Maununtyttären haudasta, Unikankareen joukkohaudasta sekä 1600-luvun uskomuksista kuolemaan ja taikuuteen. Samalla avautuu tuomiokirkko arkeologisena ja historiallisena tilana.
Professor
Haapajärven kirkko
Kirkkonummen Haapajärven kirkko on yksi niistä paikoista, jotka moni on ohittanut – mutta harva on todella nähnyt. Vuonna 1823 rakennettu puinen ristikirkko kätkee sisälleen paljon enemmän kuin ensisilmäyksellä arvaisi. Hiljainen puuarkkitehtuuri, valo alttarilla ja seinille ripustetut teokset kertovat tarinoita ihmisistä, lahjoittajista ja aikakausista. Yksi niistä johdattaa yllättäen myös Sinebrychoff-suvun maailmaan. Kun kirkkoa katsoo tarkemmin, se ei ole vain paikallinen kirkko – vaan ikkuna suomalaiseen taiteeseen, historiaan ja kulttuuriin.
Read moreProfessor
Mitä yhteistä Kirkkonummen puukirkolla voi olla Sinebrychoff-suvun kanssa?
Mitä kaikkea yksi kirkko voi kertoa, jos sitä katsoo taidehistorioitsijan silmin? Professori Heikki Hanka, Jyväskylän yliopiston taidehistorian emeritusprofessori, vie katsojat Haapajärven kirkon sisälle ja avaa sen yksityiskohtia, joita harva huomaa. Yksi teos johtaa seuraavaan, yksi tarina avaa toisen – ja vähitellen kirkko alkaa paljastaa yhteyksiä ihmisiin, taiteeseen ja historiaan, jotka ulottuvat paljon paikallista ympäristöä kauemmas.
Professor
Mitä yhteistä Kirkkonummen puukirkolla voi olla Sinebrychoff-suvun kanssa?
Mitä kaikkea yksi kirkko voi kertoa, jos sitä katsoo taidehistorioitsijan silmin? Professori Heikki Hanka, Jyväskylän yliopiston taidehistorian emeritusprofessori, vie katsojat Haapajärven kirkon sisälle ja avaa sen yksityiskohtia, joita harva huomaa. Yksi teos johtaa seuraavaan, yksi tarina avaa toisen – ja vähitellen kirkko alkaa paljastaa yhteyksiä ihmisiin, taiteeseen ja historiaan, jotka ulottuvat paljon paikallista ympäristöä kauemmas.
Professor
Haapajärven kirkko
Kirkkonummen Haapajärven kirkko on yksi niistä paikoista, jotka moni on ohittanut – mutta harva on todella nähnyt. Vuonna 1823 rakennettu puinen ristikirkko kätkee sisälleen paljon enemmän kuin ensisilmäyksellä arvaisi. Hiljainen puuarkkitehtuuri, valo alttarilla ja seinille ripustetut teokset kertovat tarinoita ihmisistä, lahjoittajista ja aikakausista. Yksi niistä johdattaa yllättäen myös Sinebrychoff-suvun maailmaan. Kun kirkkoa katsoo tarkemmin, se ei ole vain paikallinen kirkko – vaan ikkuna suomalaiseen taiteeseen, historiaan ja kulttuuriin.
Read moreProfessor
Mitä yhteistä Kirkkonummen puukirkolla voi olla Sinebrychoff-suvun kanssa?
Mitä kaikkea yksi kirkko voi kertoa, jos sitä katsoo taidehistorioitsijan silmin? Professori Heikki Hanka, Jyväskylän yliopiston taidehistorian emeritusprofessori, vie katsojat Haapajärven kirkon sisälle ja avaa sen yksityiskohtia, joita harva huomaa. Yksi teos johtaa seuraavaan, yksi tarina avaa toisen – ja vähitellen kirkko alkaa paljastaa yhteyksiä ihmisiin, taiteeseen ja historiaan, jotka ulottuvat paljon paikallista ympäristöä kauemmas.
Professor
Mitä yhteistä Kirkkonummen puukirkolla voi olla Sinebrychoff-suvun kanssa?
Mitä kaikkea yksi kirkko voi kertoa, jos sitä katsoo taidehistorioitsijan silmin? Professori Heikki Hanka, Jyväskylän yliopiston taidehistorian emeritusprofessori, vie katsojat Haapajärven kirkon sisälle ja avaa sen yksityiskohtia, joita harva huomaa. Yksi teos johtaa seuraavaan, yksi tarina avaa toisen – ja vähitellen kirkko alkaa paljastaa yhteyksiä ihmisiin, taiteeseen ja historiaan, jotka ulottuvat paljon paikallista ympäristöä kauemmas.