Mitä kaikkea 1600-luvun kirkko voi kertoa tavallisten ihmisten elämästä, uskosta ja arjesta?

Tällä opastuksella Pyhämaan uhrikirkkoa tarkastellaan dosentti Panu Savolaisen johdolla. Savolainen on Aalto-yliopiston tutkija, joka on erikoistunut Suomen varhaismodernin ajan rakennushistoriaan. Opastuksen aikana pysähdymme kirkon yksityiskohtien äärelle: mitä seinämaalaukset kertovat aikansa uskosta ja millaista elämää tavalliset seurakuntalaiset elivät 1600-luvun Suomessa.

Mitä kaikkea 1600-luvun kirkko voi kertoa tavallisten ihmisten elämästä, uskosta ja arjesta?

Tällä opastuksella Pyhämaan uhrikirkkoa tarkastellaan dosentti Panu Savolaisen johdolla. Savolainen on Aalto-yliopiston tutkija, joka on erikoistunut Suomen varhaismodernin ajan rakennushistoriaan. Opastuksen aikana pysähdymme kirkon yksityiskohtien äärelle: mitä seinämaalaukset kertovat aikansa uskosta ja millaista elämää tavalliset seurakuntalaiset elivät 1600-luvun Suomessa.

Mitä kaikkea 1600-luvun kirkko voi kertoa tavallisten ihmisten elämästä, uskosta ja arjesta?

Tällä opastuksella Pyhämaan uhrikirkkoa tarkastellaan dosentti Panu Savolaisen johdolla. Savolainen on Aalto-yliopiston tutkija, joka on erikoistunut Suomen varhaismodernin ajan rakennushistoriaan. Opastuksen aikana pysähdymme kirkon yksityiskohtien äärelle: mitä seinämaalaukset kertovat aikansa uskosta ja millaista elämää tavalliset seurakuntalaiset elivät 1600-luvun Suomessa.

Mitä kaikkea 1600-luvun kirkko voi kertoa tavallisten ihmisten elämästä, uskosta ja arjesta?

Tällä opastuksella Pyhämaan uhrikirkkoa tarkastellaan dosentti Panu Savolaisen johdolla. Savolainen on Aalto-yliopiston tutkija, joka on erikoistunut Suomen varhaismodernin ajan rakennushistoriaan. Opastuksen aikana pysähdymme kirkon yksityiskohtien äärelle: mitä seinämaalaukset kertovat aikansa uskosta ja millaista elämää tavalliset seurakuntalaiset elivät 1600-luvun Suomessa.

Miksi keskiaikaisen kirkon seinälle maalattiin kuolemantanssi?

Inkoon harmaakivikirkko näyttää ulkoa rauhalliselta rannikkokirkolta. Sen seinät kätkevät kuitenkin yhden Suomen erikoisimmista keskiaikaisista kuvista – kuolemantanssin. Tällä opastuksella perehdymme kirkon historiaan, sen maalausten taustaan ja Inkoon seudun yhteyksiin Itämeren keskiaikaiseen maailmaan. Asiantuntijana toimii Erkki Päivärinta, joka on perehtynyt kirkkoon sen restaurointien yhteydessä.

Miksi keskiaikaisen kirkon seinälle maalattiin kuolemantanssi?

Inkoon harmaakivikirkko näyttää ulkoa rauhalliselta rannikkokirkolta. Sen seinät kätkevät kuitenkin yhden Suomen erikoisimmista keskiaikaisista kuvista – kuolemantanssin. Tällä opastuksella perehdymme kirkon historiaan, sen maalausten taustaan ja Inkoon seudun yhteyksiin Itämeren keskiaikaiseen maailmaan. Asiantuntijana toimii Erkki Päivärinta, joka on perehtynyt kirkkoon sen restaurointien yhteydessä.

Miksi keskiaikaisen kirkon seinälle maalattiin kuolemantanssi?

Inkoon harmaakivikirkko näyttää ulkoa rauhalliselta rannikkokirkolta. Sen seinät kätkevät kuitenkin yhden Suomen erikoisimmista keskiaikaisista kuvista – kuolemantanssin. Tällä opastuksella perehdymme kirkon historiaan, sen maalausten taustaan ja Inkoon seudun yhteyksiin Itämeren keskiaikaiseen maailmaan. Asiantuntijana toimii Erkki Päivärinta, joka on perehtynyt kirkkoon sen restaurointien yhteydessä.

Miksi keskiaikaisen kirkon seinälle maalattiin kuolemantanssi?

Inkoon harmaakivikirkko näyttää ulkoa rauhalliselta rannikkokirkolta. Sen seinät kätkevät kuitenkin yhden Suomen erikoisimmista keskiaikaisista kuvista – kuolemantanssin. Tällä opastuksella perehdymme kirkon historiaan, sen maalausten taustaan ja Inkoon seudun yhteyksiin Itämeren keskiaikaiseen maailmaan. Asiantuntijana toimii Erkki Päivärinta, joka on perehtynyt kirkkoon sen restaurointien yhteydessä.

Mitä tapahtuu kirkolle, kun se jää keskelle suljettua sotilasaluetta?

Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko jäi Porkkalan vuokra-aikana vuosiksi Neuvostoliiton tukikohdan sisälle. Tällä opastuksella tutustumme kirkon historiaan keskiajalta kylmän sodan vuosiin sekä sen taiteeseen, kuten kirkon lasimaalauksiin. Oppaana toimii auktorisoitu Helsinki-opas Tuija Kuha, joka on opastanut kirkossa useiden kesien ajan.

Mitä tapahtuu kirkolle, kun se jää keskelle suljettua sotilasaluetta?

Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko jäi Porkkalan vuokra-aikana vuosiksi Neuvostoliiton tukikohdan sisälle. Tällä opastuksella tutustumme kirkon historiaan keskiajalta kylmän sodan vuosiin sekä sen taiteeseen, kuten kirkon lasimaalauksiin. Oppaana toimii auktorisoitu Helsinki-opas Tuija Kuha, joka on opastanut kirkossa useiden kesien ajan.

Mitä tapahtuu kirkolle, kun se jää keskelle suljettua sotilasaluetta?

Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko jäi Porkkalan vuokra-aikana vuosiksi Neuvostoliiton tukikohdan sisälle. Tällä opastuksella tutustumme kirkon historiaan keskiajalta kylmän sodan vuosiin sekä sen taiteeseen, kuten kirkon lasimaalauksiin. Oppaana toimii auktorisoitu Helsinki-opas Tuija Kuha, joka on opastanut kirkossa useiden kesien ajan.

Mitä tapahtuu kirkolle, kun se jää keskelle suljettua sotilasaluetta?

Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko jäi Porkkalan vuokra-aikana vuosiksi Neuvostoliiton tukikohdan sisälle. Tällä opastuksella tutustumme kirkon historiaan keskiajalta kylmän sodan vuosiin sekä sen taiteeseen, kuten kirkon lasimaalauksiin. Oppaana toimii auktorisoitu Helsinki-opas Tuija Kuha, joka on opastanut kirkossa useiden kesien ajan.

Miten suomalaisten tapa kohdata kuolema on muuttunut vuosisatojen aikana?

Keskiajalla vainajat alettiin haudata kirkon lattian alle. Uudenkaupungin vanhakirkko on yksi paikoista, joissa tämä historia on yhä läsnä. Oppaana toimii kirkon suntio ja seurakuntamestari Teijo Sirniö, joka tuntee kirkon rakenteet ja niiden alle kätkeytyvän historian. Kierroksella tarkastellaan myös, miten usko, hygienia ja ihmisten käsitys kuolemasta muuttuivat vuosisatojen aikana.

Miten suomalaisten tapa kohdata kuolema on muuttunut vuosisatojen aikana?

Keskiajalla vainajat alettiin haudata kirkon lattian alle. Uudenkaupungin vanhakirkko on yksi paikoista, joissa tämä historia on yhä läsnä. Oppaana toimii kirkon suntio ja seurakuntamestari Teijo Sirniö, joka tuntee kirkon rakenteet ja niiden alle kätkeytyvän historian. Kierroksella tarkastellaan myös, miten usko, hygienia ja ihmisten käsitys kuolemasta muuttuivat vuosisatojen aikana.

Miten suomalaisten tapa kohdata kuolema on muuttunut vuosisatojen aikana?

Keskiajalla vainajat alettiin haudata kirkon lattian alle. Uudenkaupungin vanhakirkko on yksi paikoista, joissa tämä historia on yhä läsnä. Oppaana toimii kirkon suntio ja seurakuntamestari Teijo Sirniö, joka tuntee kirkon rakenteet ja niiden alle kätkeytyvän historian. Kierroksella tarkastellaan myös, miten usko, hygienia ja ihmisten käsitys kuolemasta muuttuivat vuosisatojen aikana.

Miten suomalaisten tapa kohdata kuolema on muuttunut vuosisatojen aikana?

Keskiajalla vainajat alettiin haudata kirkon lattian alle. Uudenkaupungin vanhakirkko on yksi paikoista, joissa tämä historia on yhä läsnä. Oppaana toimii kirkon suntio ja seurakuntamestari Teijo Sirniö, joka tuntee kirkon rakenteet ja niiden alle kätkeytyvän historian. Kierroksella tarkastellaan myös, miten usko, hygienia ja ihmisten käsitys kuolemasta muuttuivat vuosisatojen aikana.

Mitä Turun tuomiokirkon lattian alta löytyy?

Arkeologi Liisa Seppänen vie opastuksella Turun tuomiokirkon historiaan hautojen, arkeologisten löytöjen ja historiallisten henkilöiden kautta. Kierroksella kuullaan muun muassa Kaarina Maununtyttären haudasta, Unikankareen joukkohaudasta sekä 1600-luvun uskomuksista kuolemaan ja taikuuteen. Samalla avautuu tuomiokirkko arkeologisena ja historiallisena tilana.

Mitä Turun tuomiokirkon lattian alta löytyy?

Arkeologi Liisa Seppänen vie opastuksella Turun tuomiokirkon historiaan hautojen, arkeologisten löytöjen ja historiallisten henkilöiden kautta. Kierroksella kuullaan muun muassa Kaarina Maununtyttären haudasta, Unikankareen joukkohaudasta sekä 1600-luvun uskomuksista kuolemaan ja taikuuteen. Samalla avautuu tuomiokirkko arkeologisena ja historiallisena tilana.

Mitä Turun tuomiokirkon lattian alta löytyy?

Arkeologi Liisa Seppänen vie opastuksella Turun tuomiokirkon historiaan hautojen, arkeologisten löytöjen ja historiallisten henkilöiden kautta. Kierroksella kuullaan muun muassa Kaarina Maununtyttären haudasta, Unikankareen joukkohaudasta sekä 1600-luvun uskomuksista kuolemaan ja taikuuteen. Samalla avautuu tuomiokirkko arkeologisena ja historiallisena tilana.

Mitä Turun tuomiokirkon lattian alta löytyy?

Arkeologi Liisa Seppänen vie opastuksella Turun tuomiokirkon historiaan hautojen, arkeologisten löytöjen ja historiallisten henkilöiden kautta. Kierroksella kuullaan muun muassa Kaarina Maununtyttären haudasta, Unikankareen joukkohaudasta sekä 1600-luvun uskomuksista kuolemaan ja taikuuteen. Samalla avautuu tuomiokirkko arkeologisena ja historiallisena tilana.

Mitä yhteistä Kirkkonummen puukirkolla voi olla Sinebrychoff-suvun kanssa?

Mitä kaikkea yksi kirkko voi kertoa, jos sitä katsoo taidehistorioitsijan silmin? Professori Heikki Hanka, Jyväskylän yliopiston taidehistorian emeritusprofessori, vie katsojat Haapajärven kirkon sisälle ja avaa sen yksityiskohtia, joita harva huomaa. Yksi teos johtaa seuraavaan, yksi tarina avaa toisen – ja vähitellen kirkko alkaa paljastaa yhteyksiä ihmisiin, taiteeseen ja historiaan, jotka ulottuvat paljon paikallista ympäristöä kauemmas.

Mitä yhteistä Kirkkonummen puukirkolla voi olla Sinebrychoff-suvun kanssa?

Mitä kaikkea yksi kirkko voi kertoa, jos sitä katsoo taidehistorioitsijan silmin? Professori Heikki Hanka, Jyväskylän yliopiston taidehistorian emeritusprofessori, vie katsojat Haapajärven kirkon sisälle ja avaa sen yksityiskohtia, joita harva huomaa. Yksi teos johtaa seuraavaan, yksi tarina avaa toisen – ja vähitellen kirkko alkaa paljastaa yhteyksiä ihmisiin, taiteeseen ja historiaan, jotka ulottuvat paljon paikallista ympäristöä kauemmas.

Mitä yhteistä Kirkkonummen puukirkolla voi olla Sinebrychoff-suvun kanssa?

Mitä kaikkea yksi kirkko voi kertoa, jos sitä katsoo taidehistorioitsijan silmin? Professori Heikki Hanka, Jyväskylän yliopiston taidehistorian emeritusprofessori, vie katsojat Haapajärven kirkon sisälle ja avaa sen yksityiskohtia, joita harva huomaa. Yksi teos johtaa seuraavaan, yksi tarina avaa toisen – ja vähitellen kirkko alkaa paljastaa yhteyksiä ihmisiin, taiteeseen ja historiaan, jotka ulottuvat paljon paikallista ympäristöä kauemmas.

Mitä yhteistä Kirkkonummen puukirkolla voi olla Sinebrychoff-suvun kanssa?

Mitä kaikkea yksi kirkko voi kertoa, jos sitä katsoo taidehistorioitsijan silmin? Professori Heikki Hanka, Jyväskylän yliopiston taidehistorian emeritusprofessori, vie katsojat Haapajärven kirkon sisälle ja avaa sen yksityiskohtia, joita harva huomaa. Yksi teos johtaa seuraavaan, yksi tarina avaa toisen – ja vähitellen kirkko alkaa paljastaa yhteyksiä ihmisiin, taiteeseen ja historiaan, jotka ulottuvat paljon paikallista ympäristöä kauemmas.